Juhannus lähenee

Rysällä.

Helle hellii läntistä Suomea ja kalastaja tyhjentää hiki hatussa rysiä. Merivesi sentään vähän viilentää kelejä, ettei kumihousuissa vallan paahdu. Juhannus se nyt aiheuttaa kiirettä, puhelin on soinut ja rimputtanut viestejä kalankyselijöiltä maanantaista lähtien. Ennakkoon ei uskallettu myydä yhtään kalaa, koska kalantulohan ei ole, ainakaan näillä vesillä ja rysäpaikoilla, mitenkään varmaa. Spekulaatiota on ollut siitä, että tämänhetkiset tuulet eivät ole lohentulolle kovin suotuisat. Ja kala taitaa mennä nyt ulkoa ohi eikä tänä vuonna kierräkään rannan kautta. Lämmin sää tietysti aiheuttaa myös kalankäsittelylle ja kuljetukselle omat kommervenkkinsä. Jäätä kuluu, hikeä valuu ja nopeus on valttia.

Juhannuksen kalaa nousee rantaan.

Lohta näyttäisi nyt olevan sen verran kasassa, että WhatsApp-ryhmälle voidaan järjestää myynti. Paikalliseen kalakauppaankin saadaan toimitettua lohta. Raumalaisten onneksi pyydyksiin on uinut myös vähän pienehköä siikaa. Pannusiian värkkäämistä tässä vielä pohditaan. Ahventa kysellään, mutta sitä ei kyllä näytä edelleenkään olevan ja toisaalta aika ahvenen verkoilla kalastamiseen on kortilla. Yötöiksi taitaa taas lohienkin kanssa mennä, vähän niinkuin jo perinteiden mukaan. Mutta mitäs sitä muutakaan tekisi, lohikausi on kuitenkin lyhyt ja silloin painetaan kun kalaa tulee. Bonuksena tietysti se, että saa asiakkaat tyytyväiseksi. Juhannuksena kalastajakin saa sitten hetken levähtää ja sen jälkeen jatketaan taas fileiden ja soppakuutioiden parissa.

Kylmäpihlajan majakka.

Filettä ja kuutioita tarvitaan Rauman matkailusaarille, Kylmäpihlajaan ja Kuuskajaskariin. Viikonlopun jälkeen kuultiin positiivinen viesti; lohikeittoa oli myyty monta litraa! Varsinkin Kylmäpihlajassa ollaan innoissaan paikallisesta lohesta, hienoa kalaa ja turisteillekin mainitsemisen arvoista tarjota paikallista kalaa. Ja niinhän se ainakin minun mielestäni onkin. Selkämerellä selkämeren lohta. Kylmäpihlajan ravintolan listalla sitä näyttikin olevan lohikeiton lisäksi useassa eri muodossa. Oikein ihan itselläkin alkoi kuola valua listaa tutkaillessa. 

Hienosti rajattu yhden perheenjäsenen pää pois.

Käytiinkin koko perheen voimin perjantaina viemässä Kylmäpihlajaan kalaa. Hieno paikka ja hyvät palvelut. Paikalle pääsee omalla veneellä tai vesibussilla Raumalta. Ilmeisesti majakkahotellissa viikonloput ovat täynnä, mutta päiväkävijöille ja viikolla riittää tilaa. 

Iiro-koira vaan ei ymmärtänyt miksei pääse vapaana juoksemaan, joten minun kohdaltani reissu oli melkoista hihnassa roikkumista. Tietysti olisi ollut kivaa juoksennella kallioilla ja nuuskutella kaikki kolot. Pienen merivesipulahduksen pääsi sentään tekemään. Ja niin, valkoposkihanhia näytti olevan sielläkin. Harmillista, vievät siellä elintilaa saaren omalta linnustolta. 

Ehdittiin yksille. Kylmäpihlajan omaa olutta muuten.

Raumanmerellä.

Toivottavasti juhannuksen ruokalista on kaikilla kalaisa. Meillä se pitää perinteisesti sisällään ainakin olutperunoita ja kylmäsavulohitartaria. Mansikoita ja uusia perunoita, silliä ja graavia kalaa; niistä taitaa olla aika monen muunkin suomalaisen juhannus tehty. Tänä vuonna taitaa sääkin suosia yöttömän yön juhlintaa. Kokot taitavat jäädä polttamatta, mutta ulkona tarkenee nauttia elämästä vaikka läpi yön.