Kesäkuun saarielämää

Helteisen kesäkuun päätös.

Kesäkuu on jo vaihtunut heinäkuuksi, mutta palataan vielä kesäkuun lopun puuhiin. Juhannuksen jälkeen helle jatkui ja lohet kaikkosivat. Helteen jälkeen tulivat tuulet ja rysille ei edes päässyt. Parin tyhjän rysäreissun jälkeen tänä aamuna rysissä oli enää muutama pienehkö lohi, mikä tarkoittaa sitä että lohet taitaa olla tältä kesältä kalastettu. Kalastaja toikin yhden rysähäkin jo tänä aamuna rantaan ja tästä alkaakin taas rysäralli mereltä saareen. Näitä lohenpyyntirajoituksia tässä manaillaan. Täydellä rysämäärällä (4 isorysää) saa Selkämerellä kalastaa vasta kesäkuun puolivälissä ja se on lohien kannalta aika myöhään.

Nämä kaverit ei tällä kertaa odottaneet turhaan.

Pikkuinen Rönnqvist sai karistaa levät potkuristaan ja lähteä ahvenverkoille pitkästä aikaa. Ja samalla verkoille pääsi myös Iiro. Iiro on aloittanut kalastusuransa juuri ahvenverkoilla ja se on edelleenkin sitä suosituinta kalastushommaa. Jokaisen verkkojatan ensimmäinen merkki haukutaan ja sillä taataan ilmeisesti hyvä saalis. Kalastajan ja koiran yhteistyö toimii pienessä paatissa saumattomasti, Iiro tietää jo katseesta milloin pitää esimerkiksi siirtyä veneen perään tai keulaan. Ajaessa paikka on tietysti keulassa tähystämässä, kuono kohti tuulta. Tälläkin kertaa kävi niin että Iiron mukana ollessa saalis oli parempi. Onnea tuova kalakoira tuo meidän Iiro-papparainen siis.

Ahvenverkoille lähdössä.

Iiron saalis.

Kohtalainen ahvensaaliin olivat pojat saaneet eli ahven liikkuu ja sitä on vielä tietyissä paikoissa. Ahven onkin lämpimien säiden kala ja sen sesonki on parhaimmillaan juuri kesälomakautena heinä-elokuussa. Tämänkertaiset verkkoahvensaaliit menivät tukkuun, mutta kyllä ahvenesta vielä filettäkin tehdään.

Tämän aamun rysäsaaliina oli muuten pari reilun kilon painoista (piikki)kampelaa. Niitä on tällä seudulla ollut joskus (1990-luvulla) enemmänkin, mutta nykyään ovat pieniä ja harvinaisia. Syynä on ilmeisesti veden vähäsuolaisuus. Kampela on savustettuna hyvää, joten nämä kampelat taitavat päätyä omaan savustimeen. Tästäpä tuli myös mieleen lohi-ribsit, joita grillattiin yhtenä iltana. Lohen selkäranka siis grilliin, mausteeksi suolaa ja pippuria. Aika herkkua. 

Kaameat kampelat.

Lohi-ribsit.

Yksi push up-rysä olikin jo aiemmin nostettu ylös ja siihen kuuluvia aitoja kalastaja pesi viikonlopun helteissä. Nyt aitaverkot siis pestään ja myöhemmin kyllästetään. Kyllästäminen estää levien kasvua. Itse rysän häkki ei sinällään ollut kovin likainen ja osa levästä rapisee kuivuttuaan melkein itsestään pois. Kyseessä oleva rysä on tarkoitus laskea vielä tänä kesänä samaan paikkaan takaisin ja saada siihen suunniteltu laukaisulaite vihdoin toimimaan. 

Hikistä hommaa - onneksi on nosturi.

Olenkin jo aiemmin maininnut tästä projektirysästä. Kyseessä Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteistyönä tehtävä projekti, jossa rysään on asennettu kalteri, joka päästää hylkeen pyydykseen. Pyydykseen uituaan hylje kuitenkin laukaisee kiinnimenevän kalterin ja päätyy pinnalla olevaan hengitysaukkoon. Tarkemmin jo viime kesänä alkaneesta projektista täältä: 
http://sakl.fi/hyljekalterin-uusi-versio-testiin-raumalla-2/

Ystävän vene Sisarusten rannassa.

Näköalaa sisaruksista, lammasyllätys jäi kuvaamatta. 

Tämä viikko on muuten mennyt täällä saaressa on off-sateissa. Eipä ole tarvinnut enää murehtia kukkien kasteluveden riittävyydestä. Viime viikon helteillä tehtiin muutama huviajelu Rauman saaristossa ja hyödynnettiin muun muassa Syväraumanlahden R-kipsalle tehtyä veneparkkia. Kätevästi sai jäätelöt ja kesäiset juomat haettua. Sisarukset-nimisessä saaressa ei ollut ennen käytykään ja sehän oli upea paikka. Saaressa olevat lampaat kyllä pääsi yllättämään niin meidät kuin koirat. Pari helteistä pivää maltoin käyttää myös tekemättä mitään = hikoilin rannalla ja lueskelin kirjaa riippumatossa. Ja sillä aikaa kalastaja siis hikoili kumihousuissa rysäaitoja pesten. 

Käytiin myös kauhistelemassa Rauman sataman edustan merimetsosaaria. Surullinen näky ja pesiä oli kyllä paljon. Kuvat puhukoon puolestaan.

Viime sunnuntain ukkonen tyhjensi kyllä Rauman saariston aika tehokkaasti. Iltalenkillä ei paljon veneitä saarten rannoilla näkynyt. Kalastajallakin alkaa taas palkkatyöt, kylläkin näin kesäaikaan vain 50 prosenttisesti, joten kaupunkiin se on meidänkin hetkeksi tästä siirryttävä. Kivaa vaihtelua ja onneksi siirtymä on helppo. 

Lilla ihmettelee tyhjää rantaa.

Blogin päivityksessä on ollut pieniä haasteita täällä sähköttömässä saaressa. Ikivanhan Macbookin akku alkaa olla niin sanotusti aika finaalissa ja kirjoitushommissa se täytyykin aika nopeasti laittaa kiinni latauspisteenä toimivaan veneen akkuun, joka taas latautuu myös aurinkokennosta. Invertteri huutaa hoosiannaa ja kirjoitusasento ei ole kaikkein ergonomisin. Onneksi maisemat on sentään kohdallaan. 

Terveiset sateesta.