Vuosi tiivistettynä

 

Mökkiranta marraskuun lopulla.

Nyt kun vuoden viimeinenkin kalastuskausi on ohi, ajattelin tehdä tiivistyksen koko vuodesta. Erikoinen vuosi onkin ollut, monella tavoin. Eikä pelkästään kalastuksellisesti vaan muutenkin. Ja maailmanlaajuisestikin tietenkin. 

Minulle tämä vuosi on ollut jännittävä, osin jopa pelottava, ajatuksia herättävä, ahdistavakin,  toisaalta vapauttava sekä ainakin suurten tunteiden ja mietteiden vuosi. Mielelle on kuitenkin löytynyt jonkinlainen rauha ja usko siihen, että aina ne asiat jotenkin suttaantuu. Itsemyötätuntoa on opeteltu ja sitä opetellaan edelleen. Se elämän suuri (uusi) suunta ei vielä ole selvinnyt, mutta täytyykö sen aina niin selvillä ollakaan? Miksiköhän se on niin vaikea elää vain päivä kerrallaan? Go with the flow sanoisin itselleni edelleen. Ja unohda se, mitä muut ajattelevat tai uskovat tietävänsä, kuuntele itseäsi.  - Saa ottaa vapaasti omaan käyttöön. 

Blogin kirjoittamisen aloittaminen oli melkeinpä tämän vuoden parhaimpia päätöksiä ja elän uskossa, että sitä on myös joku lukenut, vaikka aihepiiri ei tietysti ole mikään kovin laajasti kiinnostava. Meille tämä on toiminut melkein kuin päiväkirjana ja jopa jäsentänyt elämää. 

Tutulla väylällä.

En pelkästään leikkinyt kalastajan vaimoa tänä vuonna, vaan osallistuin touhuun omien kykyjeni mukaan. Kalaa tuli vakumoitua ja mätiä purkitettua aika paljon. Myös kalanmyynnissä rahastin sen verran usein, että loppusyksystä jo kyseltiin perään kun en ollutkaan paikalla. Kalaa myytiin tänä vuonna kotoa ennätyksellinen määrä ja saatiin myös paljon uusia asiakkaita. Oma lukunsa on sitten tietysti kalan myynti ja toimitus Rauman matkailusaarille, siihen yhteistyöhönkin kaikki ovat varmasti tyytyväisiä.

Kalastuksellisesti vuosi on ollut hyvä. Aioin jo kirjoittaa, että suuremmilta havereilta on vältytty, mutta ajoihan tänä kesänä laiva lohirysän yli. Ensimmäistä kertaa ikinä. Asia on muuten vieläkin tavallaan kesken. Toisin sanoen syyllistä ei ole nimetty, vaikka se aika hyvin selvillä on. Muilta vaurioilta on vältytty, esimerkiksi tuulet eivät ole katkoneet naruja tai aiheuttaneet muita ongelmia tai vahinkoja.

Särjet sumpussa.

Keväällä kalastettiin suomukalarysillä särkeä ja sitä toimitettiinkin Pielisen kalajalosteella enemmän kuin edellisvuonna. Graavattu särki jäi kokeilematta, sen muistan nyt. Mustatäplätokkorysät olivat myös vedessä, mutta niiden saalis jäi tänä vuonna vähäiseksi. Merimetson vaikutusta epäillään. Koronan takia kaikki menot jäi menemättä ja näin ollen kalastukselle sekä siihen liittyville valmisteluille jäi tänä vuonna hyvin aikaa. Särjen kalastuksen jälkeen mökki- ja saarikausi aloitettiin leudon talven jälkeen jo heti toukokuussa. Ja siellä mökillä on myös tänä vuonna oltu enemmän kuin koskaan. Vähäiseksi jäi kesäelämä kotiterassilla kaupungissa. Saati vierailut muissa kaupungeissa. Mutta mikä kesä se olikaan! Hyvä, niin sen ainakin nyt muistan.

Nämä oli niitä ekoja.

Lohikausi meni tutulla ja turvallisella kaavalla. Lohet olivat hieman aikaisemmin liikkeellä ja menivät tänä vuonna vähän kauempaa ulkomereltä ohi. Saalista kuitenkin saatiin. Juhannuksena saatiin tänä vuonna jopa levätä eikä tarvinnut huseerata lohien kanssa mihinkään. 

Virallinen tarkastaja.

Ahventa kalastaja taisi tällä kaudella käydä yrittämässä verkoilla vain muutaman kerran. Ahven oli kadoksissa ja siitäkin epäillään osittain merimetsoa. Merimetso-keskustelu on muutenkin värittänyt tämän vuoden kulkua. Ja sille jäänee tässä talven alkaessa taas enemmän aikaa. Tekeillä on myös valtiollisella tasolla kirjallinen kysymys asiaan liittyen. Taisin muuten alkukaudesta mainita myös eräästä kiistanalaisesta rysäpaikka-asiasta. Senkin käsittely on vielä kesken. Hallinto-oikeudessa.

Kalastukseen liittyvät projektit edistyivät tänä vuonna hyvin. Hyljekalterillinen rysä saatiin toimimaan ja veteen. Yhdessä rysässä oli myös led-valo, jonka tarkoituksena oli houkutella kaloja. Tuloksia tutkitaan ja käsitellään parhaillaan. Myös mobiili hyljekarkotin saatiin loppusyksystä käyttöön, todettiin toimivaksi ja jossain määrin jopa käytännölliseksi. Kiitokset vaan Luonnonvarakeskukselle (erityisesti Esa Lehtonen ja Roope Lehmonen) toimivasta yhteistyöstä. Työtunteja (ja kahvia) on tähän yhteistyöhön käytetty melkoisesti. 

Hyljekalterihommissa.

Tutkimuksen ja kalastajien välisen yhteistyöprojektin (TUKALA) päättymispäivänä näyttäisi tällä hetkellä olevan vuoden 2022 loppu, joten projektit jatkuvat edelleen. Kalatalouden innovaatio-päivät järjestettiin tänä vuonna osittain verkossa ja niinpä esimerkiksi TUKALA-projektiin liittyvät esitykset ovat kiinnostuneiden katsottavissa Pro Kalan You tube-kanavalla. Tässä vielä suora linkki Esan esitykseen projektista, jossa kalastajakin on mukana.

Ravintola Nokan erinomaiset tarjoilut. Ylhäällä keskellä Rauma.

Kalastuvuoden päätti ennätyksellinen siikakausi. Ensimmäisen kerran näin kalastajankin jo vähän huokailevan saaliiden kanssa. Erittäin mukava päätös vuodelle. Ja mannaa asiakkaille, kun tänä vuonna kaikki varmasti saivat tarpeeksi siikaa. Siikaa meni myös Helsinkiin, Ravintola Nokkaan, jonka listalla annos Selkämeren (tai Raumanmeren) siiasta on nimellä Rauma. Maistettu on, herkullista ja hieno nimi annoksella. Mielenkiintoinen uusi yhteistyökuvio tämäkin ja kuvaa hyvin tätä vuotta. Vuosi on ollut todella erikoinen, erilainen ja osin uuden kokeilemisen vuosi. Mutta todellakin jäädään maailmantilanteesta huolimatta plussalle fiiliksissä. 

Ja mahtuihan tähän kauteen vielä marraskuinen emokalanpyyntikin. Siitäkin on odotettavissa hyviä tuloksia. Mätiä on saatu hyvin hautomoon ja kalastaja on tyytyväinen osallisuudestaan tähän yhteistyöhön. Tuloksena on toivottavasti taas runsaasti siianpoikasia. 

Hyvän kalastuskauden päätyttyä Iirokin pääsi vihdoin senioritarkastukseen. Ikäisekseen terve koira, suru Lillan poismenosta näkyy vain valkoisten karvojen lisääntymisenä. Meillä muillakin se suru on muuttanut muotoaan, ikävä on silti kova ja tämä, jos mikä, olisi voinut jäädä tästä vuodesta pois.

Terve seniori katu-uskottavan laastarin kera.

Vuodenvaihdetta kohti mennään kuitenkin siis positiivisissa tunnelmissa. Tai jos nyt odotetaan ja fiilistellään joulua ensin. 

Bonuksena Arttu, jolla ei huolta huomisesta.