Uusi kausi - vanhat metkut?

Kalastaja ja odottavat rysät.

Kevät tuntuu tänä vuonna valmistuvan hitaasti. Öisin on sen verran kylmää, että aamulla on vedessä vielä uutta jäätä. Jäiden lähtö etenee omalla tahdillaan, mutta kalastuksen ja veneilyn kannalta tietysti liian hitaan tuntuisesti. Nyt onneksi luvataan päiviksi lämpöä ja vesisadetta, joten se toivottavasti vauhdittaa loputkin jäät liikkeelle. Mutta oli kelit mitkä tahansa, joka vuosi kevättä silti odotellaan yhtä malttamattomana. Tänäänkin kotilounaalla oli joku sähköjäniksen oloinen mies. Veneet laskettiin veteen maaliskuisesta lumentulosta huolimatta heti Rokinnokan ja saaren rannan jäiden heikennyttyä. Ekana tietty. 

Jäätilanteesta johtuen (jännä muuten, talvella liian vähän ja keväällä liikaa) särkirysiä on vedessä vasta kaksi ja myös kalat näyttävät lähtevän liikkeelle hitaasti. Kauden voi kuitenkin sanoa alkaneen ja loput särkirysät ovat valmiina laiturilla odottamassa vesillelaskua. Kevättä on valmisteltu jo talvella ja kalastaja on tehnyt muutaman pohjarysän lisää. Niillä tulee olemaan käyttöä myös kesäkaudella ahvenen kalastuksessa. Tänä vuonna käytetään pitkälti samoja paikkoja särjenkalastuksessa kuin viime vuonnakin. Niitä joihin muutaman mutkan kautta viime keväänä saatiin lupa. (Jos et ole mutkista lukenut, lue toki tästä ja vielä tästä)

Laituri on lastattu.

Vielä on tyhjää.

Merimetsoja on jo näkynyt, vaikka sisälahdet täällä Raumalla ovat vielä jäässä. Tarkoituksena on päästä aloittamaan merimetsojen aiheuttamiin aiheuttamiin haittoihin liittyvä tutkimusprojekti ja siihen kuuluva kameravalvonta tänä vuonna ajoissa eli vielä huhtikuun puolella särkirysiltä. Viime kesänähän projektin aloitus venyi ja kameravalvonnan ajankohta oli lopulta auttamatta liian myöhäinen. Kyseisestä projektista kirjoitin syksyllä tässä. Lisää voit lukea myös täältä. Tänä kesänä nähdään myös mikä vaikutus Iso-Järviluodon puuston harvennuksella on merimetsojen pesintään. 

Tällä kaudella tullaan näkemään jotain uutta ja aika paljon vanhaakin. Muutamat tutkimusyhteistyöt jatkuvat ja joistakin on jo saatavissa loppuraportti. 

Uutta on tietysti ainakin uusi vene! Koska Vuokko on osoittautunut tehtäväänsä oikein sopivaksi veneeksi, oli helppo tilata uusi vene myös samalta pajalta ja tekijöiltä. Verkkoveneelle oli siis tarve, mutta uusi vene, Sini, täyttää sellaisen yleispätevän veneen paikkaa. Vanha Rönnqvist on auttamattomasti liian pieni, jos sen kanssa joutuu lähtemään esimerkiksi rysälle tai kuljettamaan isompia määriä kalaa ja rysään liittyviä välineitä. Uusi vene on alumiininen ja toiveiden mukaan tehty Lokalahdella Alumiinityö Muntila Oy:n toimesta. Erikoista ja ehkä jopa innovatiivista siinä on kääntyvä ohjaus, jonka toimivuus päästään toivottavasti pian testaamaan käytännössä. Ohjauspulpetin liikuteltavuus mahdollistaa kätevämmän liikkumisen ja tilankäytön. Tarrat uuteen veneeseen laitettiin tottakai firman väreissä, kun onhan vapaa-ajankalastajillakin. Mainos se on mainos, oltiin sitten merelle tai laiturissa. 

Kauden uutuus - Sini.

Uutta ovat myös lisääntyneet luottamustoimet. Kotona on uusi herra puheenjohtaja, kun kalastaja Jarno Aaltonen valittiin Suomen Ammattikalastajaliiton puheenjohtajaksi. Nähtäväksi jää mihin toimiin uusi koutsi ryhtyy ammattikalastajien aktivoimiseksi. Ideoita ja virtaa tuntuu riittävän sekä toive olla nimenomaan vähän kuin valmentaja. Saihan Markku kirjoitti liiton uuden puheenjohtajan pääpointit SAKL:n verkkosivuille. Kannattaa käydä lukemassa, jutussa on kuvituksena hieno Markun ottama kuva "muutaman" vuoden takaa. Pian nähdään, miten kalastajan aika riittää kaikkiin uusiin tehtäviin kalastuksen ohella. Tarkoitus on kuitenkin edelleen pitää linjat avoimina kaikille. Lisää yhteistyötä ja keskustelua tarvitaan aina. 

Kauden ensimmäinen rysä.

Työtehoseura on julkaissut laajan tietopaketin rannikkokalastuksen parhaista toimintatavoista. Tietopaketti  "Rannikkokalastuksen hyvät käytännöt" on tulos kaupallisten kalastajien ja Työtehoseuran välisestä yhteisprojektista, jossa myös Jarno on ollut mukana. Ratkaisuja on nähtävissä yllä olevan linkin sivustolla videoklippeinä, kuvina ja hankkeessa mukana olleiden sekä ratkaisua testanneiden rannikkokalastajien kokemuksina. Lisäksi kyseessä olleen kaksivuotisen hankkeen päätteeksi "päätöstyöpajoissa toteu­tettu rannikkokalastuksen tulevaisuuden ohjattu yhteistutkiminen sekä siihen liittyvä tulevaisuuden riskien tunnistaminen ja ennakointi tuottivat tulokseksi 7 tunnistettua riskiä sekä joukon ehdotukset niiden ennakointiin." Hankkeen loppuraportti on 65-sivuinen, joten laaja-alaisesti on nyt alan työtapoja ja tulevaisuutta koluttu. Liitän tähän vielä hankkeen loppuraportista tiivistelmän projektin toteutustavasta, joka on ollut käytännönläheinen ja mielestäni todella laaja. 

"Tarkastelu kohdistettiin veneessä ja laiturialueella tapahtuvaan rannikkokalastajien työhön. Tietoja rannikkokalastustyön kehittämistarpeista ja hyvistä ratkaisuista kerättiin rannikkoalueiden Kala-leader-aktivaattoreita ja ammattikalastajia haastattelemalla, keräämällä tutkimustietoa käytännön rannikkokalastustyöstä, analysoimalla alueellisissa rannikkokalastajien työpajoissa videoaineiston avulla verkkokalastuksen, vannerysäkalastuksen ja ponttonirysäkalastuksen kehittämistarpeita ja hyviä käytäntöjä sekä tutustumalla rannikkokalastajien käyttämien kalasatamien ratkaisuihin. Ratkaisuideoita tuotettiin kerätyn aineiston tuella erillisissä alueellisissa rannikkokalastajien ideointi-työpajoissa. Lisäksi veneen lastaukseen ja lastin purkuun haettiin innovatiivisia ehdotuksia ideakilpailun avulla. Hankkeen lopussa selvitettiin haastattelujen ja päätöstyöpajojen skenaariotyöskentelyn avulla, miten ammattikalastajat ja aktivaattorit näkevät ja kokevat rannikkokalastuksen tulevaisuuden kehittämishaasteet."  

Kiinnostavia juttuja ja kalastajille paljon vinkkejä hyviin sekä terveydelle edullisiin toimintatapoihin. 

Ja kuten loppuraportissakin todetaan, rannikkokalastuksen käytännön työn toteuttaminen on riippuvainen rannikkokalastuksen toimintaedellytyksistä. Tulevaisuuden näkymät vaikuttavat oleellisesti esimerkiksi kehitettyjen ratkaisujen käyttönottoon ja rannikkokalastuksessa käytettävien toimintatapojen edelleen kehittämiseen. Toimintaedellytyksiä on edelleenkin parannettava, jotta saadaan jatkuvuutta ja uusia rannikkokalastajia alalle. Monet tavoitteet, esimerkiksi huoltovarmuuden vahvistaminen ja kotimaisen kalan elintarvikekäytön lisääminen, edellyttävät myös rannikkokalastuksen nykyisen aseman selvää voimistamista. 

Rannikkokalastuksen apuvälineistä meillä käytössä esimerkiksi nosturi.

Ensi viikolla eli 19.4. ilmestyy Elintarvike ja Terveys- lehti 2/2023 Kala-teemalla. Lehdessä on mukana myös kirjoittamani artikkeli kalastuselämästä. Blogin lukijoille siinä on varmasti tuttuja juttuja, mutta mielestäni se toimii hyvin kokoavana katsauksena kalastajan perheen vuodenkierrosta ja kaikesta tähän kalastuselämään liittyvästä. Kyseinen lehti on mukana Aikakauslehtiviikolla ja näin ollen näköislehti on luettavissa maksutta viikon ajan 17.-23.4. aikakauslehtiviikko -linkin kautta. Mukana on muitakin mielenkiintoisia kirjoittajia ja juttuja kalasta. Lehti on siis linkin kautta luettavissa jo pari päivää ennen varsinaista ilmestymispäivää. Elintarvike ja Terveys on ammattilehti koko elintarvikeketjulle, ammattikeittiöihin, elintarviketeollisuuteen, kaupan alalle, elintarvikevalvontaan ja alan oppilaitoksiin. 

Kevätpörriäiset rysällä.

Keväisissä toiveissa kävin pääsiäisvapailla siivoamassa mökin kesäkuntoon ja kas, heti tänään on lämpöasteita jo enemmän. En kyllä muista sellaista vuotta vielä meidän saaressaoloaikaan sattuneen, että tänä jokakeväisenä siivouspäivänä on Syväraumanlahti vielä niin jäässä, ettei sieltä pääse veneellä kulkemaan. Mutta kyllä tuntui taas niin mukavalta kahvitella mökin terassilla pitkän talven jälkeen. 

Vappuna viimeistään varmasti saunotaan saaressa ja harava heiluu vimmatusti. Risuja ja oksia on saaren vanhoista lepistä karissut taas sen verran, että ehkä päästään pyromaanihommiin vielä ennen vappuakin. Kesästä tulee omalla kohdallani saarielämän suhteen erilainen, sillä kesäduunin takia en ehkä ehdi olla mökillä yhtä paljon kuin parina aiempana kesänä. Lyhyt lomanpätkä ajoitetaan kuitenkin juhannukselle hyvien lohisaaliiden ja kalanmyyntiapulaisen hommien toivossa. Muutenhan minut tavoittaa kesällä Rauman merimuseosta avoinnapito- ja museokauppahommista, tervetuloa sinnekin siis. Vedä ihmeessä hihasta, vastailen kyllä ehtiessäni työn lomassa kalastusasioihinkin. 

Loppukevennyksenä kevään eli troolareiden Sillin ja Röllin saapuminen
Raumalle varsin talvisessa kelissä. Silli ja Rölli toivat mukanaan myös lokit,
mutta eivät vielä sentään kärpäsiä, niinkuin Kiviniemestä huikattiin.